Rakennustekniikka ja rakennustavat kehittyvät samaan tahtiin muilla aloilla tapahtuvan kehityksen kanssa. Uusimmissa taloissa pyritään hyödyntämään kaikki mahdollinen käytettävissä oleva teknologia esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tuotantolaitoksien hukkalämmön hyödyntämistä asumusten lämmönlähteenä on pystytty ottamaan konkreettiseen käyttöön jo joissain paikoissa.
Innovatiivisilla ratkaisuilla on saatu myös tehostettua esimerkiksi kodin sisällä toimivaa mobiiliverkkoa ikkunalla, jolla on mobiiliverkkoa vahvistava vaikutus. Monia uusia ratkaisuja on jo kehitetty rakennusalan päästöjen vähentämiseksi, ja niitä otetaan käyttöön sitä mukaa, kun uutta rakennetaan ja vanhaa remontoidaan.
Yhteiskunnan tavoitteena hiilineutraalius ja hiilinegatiivisuus
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä rakennusalasta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä, mikä on kaikkien muiden modernien ilmastotavoitteiden mukaan melkoinen loikka nykyisestä, kun Suomen päästöistä kolmasosa liittyy rakennuksiin ja rakentamiseen. Suomessa on myös esimerkiksi Euroopan vanhimpiin lukeutuva autokanta, joka sekin tulisi uusia hiilineutraaliksi linjausten mukaan samassa ajassa.
Kunnianhimoiset tavoitteet voivat olla äärimmäisen vaikeita toteuttaa, sillä yhteiskunnan kokoinen instanssi ei tee täyskäännöstä pelkästään sormia napsauttamalla. Isojen asioiden muuttuminen voi viedä vuosia aikaa. Tunnetusti myös rakentaminen muuttuu melko hitain askelin, mikä on ymmärrettävää, sillä rakennusprojektitkin voivat olla itsessään jo todella pitkiä.
Rakentamisen merkittävin haaste ovat betonista aiheutuvat päästöt
Koko rakennusalan päästöjen muodostuminen on oma lukunsa, mutta rakennusmateriaalit ovat yksi merkittävä ilmastoon päästöjä aiheuttavista rakentamisen osatekijöistä. Toki rakennusalaan kokonaisuutena liittyy myös esimerkiksi materiaalien kuljettamista ja energian käyttöä.
Betoni on erittäin merkittävä rakennusmateriaali ainakin vielä vuonna 2021. Monien rakennusten perusta on betonia, ja monissa rakennuksissa betonia on hyödynnetty muutenkin kosolti erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa. Monet rakennukset laitetaan kasaan betonielementeistä.
Tämä on ilmaston kannalta ongelmallista, koska betoni materiaalina aiheuttaa valtaosan rakentamisen aiheuttamista päästöistä. Betoni sitoo Suomessa tällä hetkellä lähes 60 tonnin edestä hiilidioksidia. Betonin päästöistä suurin osa on puolestaan peräisin sen valmistamisesta.
Ratkaisuna puumateriaalin laajempi hyödyntäminen
Betonin korvaaminen kaikessa rakentamisessa ei ainakaan nykyisessä yhteiskunnassa ole yhtäkkiä mahdollista, mutta asiaan on pyritty löytämään ratkaisu jo pidemmän aikaa. Paras ja helpoimmin vaikuttava ratkaisu on perinteinen puurakentaminen, mutta myös puurakentamiseen tarvitaan väistämättä betonia ainakin nykyisillä rakennusmateriaaleilla ja menetelmillä.
Jos kuitenkin betonin osuutta rakennusmateriaalina pystytään vähentämään ja vastaavasti puun käyttöä lisäämään, pitäisivät ilmastovaikutuksien olla erinäisten tutkimuksien mukaan merkittävät. Puu toimii paitsi rakennusmateriaalina, myös hiilinieluna, joka pystyisi kompensoimaan parhaimmassa tapauksessa kokonaan rakennukseen käytettävän betonin aiheuttaman päästövaikutuksen. Jokainen rakennuksessa käytetty puukuutio sitoo itseensä nimittäin noin tonnin hiilidioksidia pois ilmakehästä.
Puu sopii rakennusmateriaaliksi hyvin, ja sitä on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan, mutta jotkin standardit aiheuttavat ongelmia erityisesti isompien puurakennusten kanssa. Jos siirryttäisiin puolestaan vuosissa taaksepäin ja otettaisiin uudelleen käyttöön vanhat sahajauho- tai puupurueristeet, olisivat ne paloturvallisuuden kannalta kyseenalaisia. Tietynlaiset puupohjaiset eristeet aiheuttavat myös suurta riskiä homeongelmille.
Ilmastovaikutuksia on myös pienemmillä rakennelmilla
Vaikka isot rakennustyömaat aiheuttavat luonnollisesti ison osan rakennusalan kokonaispäästöistä, myös pienemmillä rakennuksilla on oma pienempi siivunsa kokonaispotissa. Jokainen voi siis omilla pienillä valinnoillaan vaikuttaa ainakin omalta osaltaan rakentamisen ilmastovaikutukseen.
Monet suunnittelevat mökkiensä ja talojensa pihamaille erilaisia pienempiä rakennelmia: joillain haaveena voi olla sauna omalla mökkitontilla, toisella se voi olla oma ulkovarasto ruohonleikkureille ja muille kodin pienille laitteille ja tarpeille. Jokainen rakennelma aiheuttaa oman siivunsa päästöjä, mutta usein pienet ulkorakennukset ovat puurakenteisia, mitä voidaan pitää hyvänä asiana.
Jotkut pienetkin ulkorakennukset rakennetaan kuitenkin betonielementeistä tai ainakin betoniharkkojen päälle. Mitä enemmän pieniä betonia sisältäviä rakennelmia on, sen enemmän myös pienten rakennelmien ilmastokuorma kasvaa.
Päästöjä aiheuttavat betoniset pohjaratkaisut ovat haastavia
Monesti ulkorakennuksen rakentaminen alkaa suunnittelemalla sille paikka pihamaalta. Tai jos olet piirrellyt itsellesi sopivan terassin, saatat mitoitella, miten grillisi ja pöytäsi sopivat siihen parhaalla mahdollisella tavalla.
Alustavissa suunnitelmissa rakennuksen pohjalle on suunniteltu usein betoniharkkoja, koska ne ovat olleet perinteisesti hyvä ratkaisu ongelmaan. Betoniharkkoja laittaessa joudut kuitenkin tekemään maaperään vähintään pieniä kaivuutöitä, jotta lopputuloksesta tulee tasainen. Sekään ei toki takaa, että ratkaisu kestää välttämättä useiden vuosien ajan.
Betonisista harkoista valmistettu pohja on melko sidonnainen maaperään ja riippuu myös vuodenajasta: esimerkiksi roudan aikaan tehdyt pohjatyöt voivat kostautua pahasti lyhyessäkin ajassa.
Maaruuvi on loistava ratkaisu betonisten rakenteiden tilalle
Tiesitkö, että maaruuvi on loistava vaihtoehto betonista tehtäville pienten rakennusten pohjaratkaisuksi? Jos valitset maaruuvin, vapautuu kokonaisprosessista 50 % vähemmän hiilidioksidia kuin betonista valmistetuista pohjaratkaisuista. Ruotsalaisen Stopdiggingin kehittämä maaruuvi on siis merkittävästi ilmastoystävällisempi valinta kuin betoniset ratkaisut.
Ilmastoystävällisemmän päätöksen lisäksi tulet valinneeksi modernin ja kustannustehokkaan maa-ankkurointiratkaisun. Stopdiggingin maaruuvi sopii monenlaisiin tarkoituksiin: leikkimökkeihin, aitoihin, terasseihin, kuisteihin, saunamökkeihin, puistonpenkkeihin tai varastorakennuksiin: käytännössä kaikkeen, mitä pihamaalle voit kuvitella rakentavasi.
Maaruuvi sopii myös paremmin erilaisiin maaperiin ja ne ovat uusiokäytettäviä
Maaruuvin etuutena on myös se, että voit hyödyntää niitä erilaisissa maaperissä. Kun tilaat Stopdiggingin ammattilaiset hoitamaan rakennusprojektisi ankkuroinnin ainoastaan Stopdiggingin kautta saatavilla laadukkailla maaruuveilla, tulet varmistuneeksi, että maaperä ei ole missään vaiheessa ongelma. Maaruuvit on mahdollista asentaa niin kalliolle kuin hiekkaiselle rannallekin.
Ammattilaisemme varmistavat aina ennen asennusta, että maaruuvit voidaan asentaa haluttuun paikkaan turvallisesti ja kestävästi, jolloin saat mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Asentaminen maaruuviemme päälle on helppoa, ja saat epävakaammillekin maaperille rakennelmat helposti, sillä asennamme ne aina suoraan haluttuun korkeuteen.
Osa ympäristöystävällisyyttä on myös se, että mikäli rakennus joskus halutaan poistaa, voi maaruuvit ottaa pois, eikä maaperään jää merkittävästi jälkiä. Ne voidaan myös käyttää uudelleen, mikäli rakennuksen siirtämiselle tai poistamiselle tulee tarve tai mikäli päätät rakentaa jotain uutta edellisen rakennuksen tilalle.
Tulevaisuuden tavoitteena on hiilineutraalisuus
Rakentaminen liittyy niin läheisesti ihmisen perustarpeeseen, eli asumiseen, että ala ei häviä kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden edestä minnekään. Kehityksellä on taipumus mennä haluttuun suuntaan, ja nyt uskomattomilta kuulostavat asiat voivat olla arkipäivää melko lyhyenkin ajan päästä.
Jos olisimme kertoneet 1800-luvun alun ihmiselle, että 2000-luvun alussa lentäisimme yhtenään ympäri maapalloa lomailemaan jopa kymmenien tuhansien kilometrien päähän, olisi todennäköisesti saanut siihen aikaan jonkinlaisen hullun leiman.
Emme välttämättä edes vielä tiedä, mihin suuntaan rakentaminen ilmastopaineen alla lähtee kehittymään tulevina vuosina. Varmaa on kuitenkin se, että ilmastoasioiden luoma paine pakottaa koko rakennusalan rakentamisesta energiaratkaisuihin muuttumaan ja sopeutumaan asetettuihin vaatimuksiin.
Kannattaa aloittaa siitä, mihin itse voi vaikuttaa: hanki betonin sijaan Stopdiggingilta maaruuveja ulkorakennelmiisi!
